Arabianhevonen.net
 

Arabianhevonen rotuna

Arabianhevonen on yksi maailman vanhimmista roduista. Sen syntyhistoriaa kuvaavat monet uskomukset ja myytit, joista erään mukaan arabianhevonen tiivistyi aavikon tuulesta. Arabianhevosta on myös väitetty maailman kauneimmaksi hevosroduksi ja sitä se varmasti onkin, vaikka kauneus ei koskaan ole ollut sen jalostuksen päätavoitteita. Arabianhevoset elivät aikoinaan, jo parituhatta vuotta sitten, beduiinien korvaamattomana seuralaisena Lähi-idässä. Beduiinit pitivätkin hevosiaan hyvin suuressa arvossa, ja tarkalla jalostusvalinnalla saivat aikaan tämän pienen, kestävän ja herkästi tottelevan hevosrodun. He arvostivat kestävyyttä ja uskollisuutta, ja aikanaan arabianhevoset olivatkin erinomaisia sotahevosia. Etenkin tammat olivat beduiinien keskuudessa hyvin korkealle arvostettuja, ja arabianhevosten suvut olivat tiedossa hyvinkin pitkälle taaksepäin. Sukutiedot kulkivat suullisena perimätietona, harvemmin niitä kirjoitettiin ylös minnekään. Arabianhevosia oli jo näinä aikoina useita eri tyyppejä, kun jokainen beduiiniheimo jalosti rotua omaan suuntaansa.

Arabianhevonen on aikojen kuluessa jalostunut pieneksi, siroksi ja sitkeäksi hevoseksi. Se on herkkä ja vaatii rauhallisen ja ymmärtäväisen omistajan. Se on kuitenkin hyvin älykäs ja kestävä, ja arabin luottamuksen saavutettuaan on saanut itselleen elinikäisen ystävän.
Islamin profeetta Mohammedilla oli hyvin suuri vaikutus arabianhevosen jalostukseen. Hän ymmärsi, että sotaa ei voiteta, ellei käytössä ole hyvärakenteisia, kestäviä ja uskollisia hevosia. Erään tarun mukaan hän piti arabitammalaumaa juomatta päiväkausia päästäen ne sitten järven rannalle. Juuri hevosten alkaessa juoda hän kutsui niitä, mutta sadoista hevosista vain viisi tammaa tottelivat kutsua janonsa unohtaen. Näistä viidestä tammasta kerrotaan arabien päälinjojen (kuhaylan, saglawi, hadban, abeyan(obeyan), hamdani) periytyvän. Oli tarinan todenperäisyys sitten miten tahansa, Mohammedin vaikutusta arabianhevosrotuun ei voida kiistää.

Kasvatus Euroopassa

Ensimmäiset arabisiittolat Euroopassa perustettiin 1800-luvulla. Eri puolilla Eurooppaa jalostustavoitteet olivat hieman erilaiset, ja vähitellen syntyikin viisi hieman erityyppistä linjaa: puolalainen, espanjalainen, egyptiläinen, venäläinen ja englantilainen. Nykyään arabihevoskasvatusta valvoo WAHO (World Arabian Horse Organization), jonka alaisuudessa toimii maiden omat rotujärjestöt, joista Suomen Arabianhevosyhdistys (SAHY) on yksi. WAHO valvoo sitä, mitkä hevoset hyväksytään puhdasrotuisiksi arabianhevosiksi. Suomen Arabianhevosyhdistys pitää Suomessa kantakirjaa täysveriarabeista ja auttaa Suomen Hipposta arabianhevosten rekisterin pidossa. SAHY on toiminut vuodesta 1982. Lisäksi SAHY järjestää erilaisia kilpailuja sekä näyttelyitä. Sen kotisivuilta löytyy myös arabianhevosten myyntilista. Vuonna 2006 Suomessa oli Hippoksen mukaan noin 350 rekisteröityä arabia ja kuusi Hippoksen jalostukseen hyväksymää oria: Al Jawf ox, Falcon ox, Faisal ox, Mobil ox, Shalomon ox ja Wytok ox. WAHO ei erottele oreja jalostuskelposiin ja -kelpaamattomiin vaan kaikkien orien jälkeläiset ovat hyväksyttyjä rekisteriin. Suomessa kaikki arabianhevoset rekisteröidään ratsuhevosrekisteriin, vaikkakaan Suomen Hippoksen jalostukseen hyväksmättömien orien jälkeläiset eivät ole kantakirjakelpoisia Suomessa. Lista jalostukseen tarjottavista oreista (sekä Hippoksen hyväksymät että muut) löytyy SAHYn sivuilta.

Koska Egyptissä ei arabianhevosjalostus ole aikojen kuluessa saanut vaikutteita muualta, ovatkin egyptinarabit nykyisin haluttuja, ja niiden jalostus pyritään pitämään samanlaisena. Puhdasverisiä egyptiläisiä arabeja kutsutaan Asil-arabeiksi. Näitä suoraan aavikkohevosista polveutuvia linjoja suojelemaan on perustettu kansainvälinen Asil Club. Vastaavia järjestöjä ovat Pyramid Society ja Al Khamsa.

 

rakenteellisia erikoisuuksia: arabianhevosilla on vain 16 häntänikamaa, 17 kylkiluuta ja 5 lannenikamaa, kun vastaavat luvut muilla hevosroduilla on 18, 18 ja 6. Siitä syystä arabianhevoset yleensä kantavat häntäänsä korkealla. Arabianhevosten pää on erittäin kaunis ja siro, sivuprofiili on kupera.

Arabianhevosten värit ovat kimo, ruunikko, rautias ja musta. Pävärien lisäksi löytyy myös päistärikköjä yksilöitä ja sabinogeeniä. 1900-luvun alussa suurin osa arabianhevosista olivat rautiaita tai ruunikoita mutta kimoväri on sittemmin yleistynyt rajusti. Suomessa olevista arabianhevosista ylivoimaisesti eniten on kimoja (SAHY:n rekisteröimistä hevosista 49% vuoteen 2003 mennessä), sitten rautiaita (26%), ruunikoita (24%) ja löytyypä neljä mustaakin yksilöä.

Käyttö

Arabianhevoset ovat erittäin suosittuja matkaratsastuksessa sitkeytensä ja kestävyytensä ansiosta. Ne ovat myös nopeita laukkahevosia, vaikka tosin häviävät lyhyillä matkoilla nopeudessa englantiaisille täysiverisille ja quarter-hevosille. Niitä jalostetaan, varsinkin Yhdysvalloissa, myös pelkkiin näyttelyihin. Arabianhevoset ovat kuitenkin paljon muuta kuin näyttelyhevosia: ne ovat erinomaisia ratsuja lännenratsastuksessa, mutta toki myös tavallisimmissa lajeissa kuten koulu- ja esteratsastuksessa. Herkät arabit vaativat rauhallista ja varmaa omistajaa ja käsittelijää, joten aivan ensimmäiseksi hevoseksi ne eivät ehkä sovellu.
Arabeja on myös käytetty paljon muiden hevosrotujen, kuten esimerkiksi englantilaisen täysiverisen, luomiseen ja kehittämiseen. Ne ovat tuoneet rotuihin keveyttä, siroutta ja kestävyyttä.


<< Takaisin artikkelisivulle